Syksyä odotellessa

Olen aina ollut syksyihmisiä, vaikka illat pimeneekin. Odotan jo innolla, että saan sytyttää kynttilöitä (jos joku vain siivoisi pöytäpinnat ensin), syksyn värikkäitä puita ja raikasta syysilmaa. Syksyn innoittamana askartelinkin viime viikolla tyttäreni avustuksella hienon ovikranssin kotiimme. Koko ilta siinä meni ja puoli paketillista kahvin suodatinpusseja, mutta näyttää niin aidolta, että oli sen vaivan väärti.

 

Löysin askarteluliikkeestä monennäköisiä valmiita marjojennäköisiä palluroita sekä hienon linnunpesän. Pohjana on alennuksesta löytynyt puinen kranssi. 

Lisäksi yhdeksäs kyjy-työni valmistui. Onneksi olen aloittanut useampia pienempiä ja nopeampia töitäkin, jotka edistävät kyjyilyäni edes vähän. Kuitenkin huolestuttaa, että tämä kuukausi on jo puolessa ja vain yksi työ, helpposellainen, on valmistunut. Tuleekohan tässä kuussa muita valmistuneita? Mutta asiaan, valmistuneena on uusin lankakorini, jonka kokeilin flip flop langasta. Kyllästyin niin kyseiseen lankaan, että päätin päästä siitä mahdollisimman nopeasti eroon. Flip flop on hankala lanka, kun se on niin paksua ja epäkäytännöllistä akryyliä. Vielä olisi pieni määrä jäljellä käytettäväksi sekä yksi kyjytyö kesken samaisesta langasta. 

Lankakoriin kului lankaa 572 grammaa, siitä tuli kiitettävän iso halkaisijaltaan ja laidat ovat hiukan vetelät. Tosin, samanlaiset reunat on myös huovutetussa lankakorissanikin, vaikka luulisi sen olevan huomattavasti tukevampi tekotapansa perusteella. Käytin työhön kaksinkertaista lankaa ja virkkuukoukkua koko 6.

Seuraavaa valmistuvaa kyjyä saattekin sitten odotella. Virkattu kesäkassini kokee jatkuvasti purkoosia pikkuvirheiden vuoksi, joista rakkaat neuleharputkin ehtivät huomautella viime torstain neuletapaamisessamme. Mutta täydellisyyteen pyrkivänä neulojana, en vain voi jättää selkeästi näkyvää virhettä työhön. Siispä älkää odotelko suuria päivityksiä lähitulevaisuudessa, ainakaan neuletöihin liittyen, murrr..