Nyt voi sanoa olleen vauhdikas loma. Nyt ollaan kuitenkin oltu jo viikon verran turvallisesti Suomen kamaralla ja tilanne on rauhoittunut. Pikku poikamme voi hyvin ja on yllättävän kärsivällinen makailija. Ainakin vielä nautiskelee jatkuvasta elokuvatarjonnasta. Tottakai välillä hiukan kiukuttaa, kun ei pääse itse liikkeelle ja leikkiminen on makuuasennossa hankalaa. Kipsin takiahan joutuu makaamaan koko ajan.
Mutta oli kyllä aika hienoa päästä matkustamaan yksityislääkärilentokoneella neljän tunnin matka etelästä kotiin. Suosittelen kaikille pitämään vakuutukset kunnossa, senttiäkään en ole joutunut maksamaan ja vakuutusyhtiöön soitettuani ilmoittivat, että me maksamme sinulle vielä keskeytyneistä lomapäivistä päivärahaa. Ei nyt mikään suuri summa, mutta rahaa kuitenkin. Tälläisellä menopelillä lenneltiin pojan kanssa kotiin:
Aika pieni kone, mutta yllättävän tasainen kyyti. Koneen laskeutuminen oli kyllä hiukan hurjan tuntuista, mutta ajattelin vain, että miehistö kun on noin rauhallinen, täytyy kaiken olla kunnossa.
Näin niin kuin lankahamsterina tuliaisiakin oli tottakai tuotava. Löysimme yhden vanhan tutun kaupan lisäksi kaksi muuta, joista toisessa ehdimme vierailemaan. Sieltä oli tarkoitus ottaa valokuviakin, mutta se sitten jäi, kun tuli noita muutoksia aikatauluun.
Kauppa oli täynnä erilaisia nappeja, todella hieno valikoima ja päätöksenteko oli hankalaa. Lisäksi bulgarialaiset rakastavat akryylilankoja. Kaupan myyjä totesi kyseltyäni villalankoja, että villalankaa kyselevät vain turistit, jotka jostain syystä haluavat villaa keskellä kesääkin. Paikallisten mielestä akryyli on parasta, kun se ei nyppyynny ja pitää muotonsa, ettei veny muodottomaksi. Yritin ihmetellä eikö heitä haittaa langan hiostavuus, mutta myyjä vain kohautteli olkapäitään ihmetyksestä. Näin siis eroavat ajatukset eri maissa. Kuvan isokerä vihreää on akryyliä, pieni valkoinen on ohutt puuvillalankaa virkkaukseen ja mielenkiintoisimmat kerät eli Teddyt ovat 20% vuohen lankaa. Loput langasta ovat yllätyskyllä jälleen akryyliä.
Etsiskelin myös kovasti neulelehtiä ja uusia ohjeita. Anoppini oli ostanut minulle jo valmiiksi lahjaksi muutaman lehden ja löysin itsekin vielä pari lisää loman aikana.
Ainakin neuleharput pääsevät kurkkaamaan lehtiä ensi torstaina tapaamisessamme. Suurin osa ovat virkkauslehtiä, joissa ei tarvitse ymmärtää kieltä, kuvat riittävät mallien toteutukseen. Loput ohjeet jäävätkin odottamaan, kunnes bulgariankielen kielitaitoni paranee huomattavasti. Miehestänikään ei taida olla käännös apua, kun ei neulesanasto ole kovinkaan tuttua...
Lomani aikana työstin ahkerasti puuvillapuseroani. Ensimmäinen hiha on jo työn alla ja toinen siis puuttuu. Olen joutunut jättämään työn hetkellisesti takaa-alalle muiden kyjy-töiden aloitusten takia. Yhden uuden kyjyn sain valmiiksikin jo, tarpeeseen.
Neuloin pojalle kipsisukat. Siksi ovat siis eri kokoiset. Toinen tulee kipsin päälle nilkasta alkaen ja toinen terveeseen jalkaan polveen asti, josta kipsi taas alkaa. Nyt kun vielä löytäisin ne sukat, laitoin ne niin hyvään talteen, etten meinaa muistaa missä ovat. Ehkä ennen kylmiä ilmoja löytyvät.
Seuraavaan postaukseen olisi sitten tarkoitus saada kyjy-aloituksia ja keskeneräisiä listattua. Huomasithan oikeassa ylälaidassa olevan linkin, josta pääsee toiselle sivulle blogissani. Sieltä löydät listan valmistuneista ja aloitetuista kyjyistä. Yritän tulevan viikon aikana saada linkitettyä ne työt, joihin ohje löytyy netistä.
Lomailijat, jatkakaahan nautiskelua vapaistanne ja ne jotka palaavat arkeen kanssani huomenna, hyvää työviikkoa! Ei se töihin paluu voi niin kamala olla. Ainakaan minulle, joka palaan vanhaan työhöni kahdeksi päiväksi ja aloitan uuden työn keskiviikkona, jännää!
Sivut
sunnuntai 31. heinäkuuta 2011
lauantai 23. heinäkuuta 2011
Jumissa ollaan
Kävi sitten niin, että meidän pieni 2 1/2 -vuotias onnistui kaatumaan keskiviikko iltana suihkussa ja hänen reisiluunsa meni poikki. Kaksi päivää kului paikallisessa sairaalassa ja nyt odotellaan lääkärilentokoneen kyytiä takaisin Suomeen, kun pojalla on puolet vartalosta kipisissä eli toinen jalka kokonaan, toinen puoliksi ja vyötärö myös. Poika makaileepi seuraavat neljä viikko ainakin.
Siispä ei ole paljon neuletyöt käyneet mielessä ja saattaa blogipäivityksetkin jäädä hetkeksi vähän vähemmälle. Joten älkää ihmetelkö hiljaisuutta. Kotimaahan päästään toivon mukaan viikon sisään.
Siispä ei ole paljon neuletyöt käyneet mielessä ja saattaa blogipäivityksetkin jäädä hetkeksi vähän vähemmälle. Joten älkää ihmetelkö hiljaisuutta. Kotimaahan päästään toivon mukaan viikon sisään.
perjantai 15. heinäkuuta 2011
Hiekkaa, vettá ja hikeá
Jos kesá tuntuu Suomessa kuumalta niin táállá mustanmerenrannalla se tuntuu vielá váhán enemmán. Lámpótila on pyórinyt 35 asteen tietámissá ja oikein uutisissa tiedotettiin kuinka lámpótila laskee selvásti 32 asteeseen.. juu ja eronhan huomaa hyvin...
Koska omat kásityóni ovat edistyneet niin hitaasti, erityisesti kun purin puuvillapuseroni alkutekijóihin 20 cm tyón jálkeen, páátin náyttáá teille muutamia tyttáreni ottamia kuvia, joita hán innostui nappailemaan pari páiváá sitten seká maisemakuvia viimeisen viikon ajalta. Anoppilasta lóytyy muutamia todella kauniita liinoja, joista nákyy, ettá ovat olleet kovassa káytóssá ja ovat kuluneita. Mutta itse malli olisi hienoa kopioida.
Muutamia liinoja olen saanutkin perinnóksi mieheni isoidiltá, kun olen ainoa, joka kásitóitá tekee láhipiirissá. Náissákin olisi muutamia mielenkiintoisia kuten keskimmáinen kalanmuotoinen liina.
Alta lóytyykin sitten niitá tyypillisiá rantalomakuvia. Sain jopa pienen poikanikin tánáán nauttimaan kunnolla merivedestá, vaikka aallot olivatkin aika korkeita lasten nákókulmasta. Vesi on niin lámmintá, ettá siellá viihdyttiin yli tunti putkeen.
Alkuviikosta olimme mieheni kanssa leikkimássá virallisesti turisteja rauhallisella turistialueella noin kahdeksan kilometriá "koti"kaupungistamme. Hotellialue oli ihanan rauhallinen, vaikka ihmisiá olikin paljon. Yhtákáán suomalaista ei tullut vastaan, olisikohan vaikuttanut asiaan...
Bussimatkalla hotellille náin mielenkiintoisen kyltin
Varna-Moskova ja Burgas-Moskova, siis tááltáhán páásee bussikyydillá melkein kotiin asti! Moskovasta vain junalla Helsinkiin asti.Seuraavana kuva, joka paljastaa syksyn eráástá televisio-ohjelmasta pienen yksityiskohdan. Nimittáin Suomen Big Brother oli kuvaamassa pienen pátkán tállá veneellá, joka láhti aivan hotellimme edustalta. Meinasimme láhteá samana páiváná pienelle risteilylle, mutta matka peruuntuikin, kun kuulin millaisessa seurassa saisin viettáá seuraavat neljá tuntia. Vaikka kyseinen tv-sarja ei olekaan makuuni, hiukan odotuttaa minkálainen pátká kyseisestá matkasta náytetáán.
Lopuksi vielá pienoinen visa miestáni ja minua ihmetyttáneestá ja naurattaneesta mielenkiintoisesta lóydóstá, josta oli pakko ottaa muistokuva kotiin tuomisiksi.Mitá siis kuvassa on?
Vastauksen saattee seuraavassa postauksessani, joka toivonmukaan sisáltáá jo jonkun valmiin tuotoksenkin.
Koska omat kásityóni ovat edistyneet niin hitaasti, erityisesti kun purin puuvillapuseroni alkutekijóihin 20 cm tyón jálkeen, páátin náyttáá teille muutamia tyttáreni ottamia kuvia, joita hán innostui nappailemaan pari páiváá sitten seká maisemakuvia viimeisen viikon ajalta. Anoppilasta lóytyy muutamia todella kauniita liinoja, joista nákyy, ettá ovat olleet kovassa káytóssá ja ovat kuluneita. Mutta itse malli olisi hienoa kopioida.
Muutamia liinoja olen saanutkin perinnóksi mieheni isoidiltá, kun olen ainoa, joka kásitóitá tekee láhipiirissá. Náissákin olisi muutamia mielenkiintoisia kuten keskimmáinen kalanmuotoinen liina.
Alta lóytyykin sitten niitá tyypillisiá rantalomakuvia. Sain jopa pienen poikanikin tánáán nauttimaan kunnolla merivedestá, vaikka aallot olivatkin aika korkeita lasten nákókulmasta. Vesi on niin lámmintá, ettá siellá viihdyttiin yli tunti putkeen.
Alkuviikosta olimme mieheni kanssa leikkimássá virallisesti turisteja rauhallisella turistialueella noin kahdeksan kilometriá "koti"kaupungistamme. Hotellialue oli ihanan rauhallinen, vaikka ihmisiá olikin paljon. Yhtákáán suomalaista ei tullut vastaan, olisikohan vaikuttanut asiaan...
Bussimatkalla hotellille náin mielenkiintoisen kyltin
Varna-Moskova ja Burgas-Moskova, siis tááltáhán páásee bussikyydillá melkein kotiin asti! Moskovasta vain junalla Helsinkiin asti.Seuraavana kuva, joka paljastaa syksyn eráástá televisio-ohjelmasta pienen yksityiskohdan. Nimittáin Suomen Big Brother oli kuvaamassa pienen pátkán tállá veneellá, joka láhti aivan hotellimme edustalta. Meinasimme láhteá samana páiváná pienelle risteilylle, mutta matka peruuntuikin, kun kuulin millaisessa seurassa saisin viettáá seuraavat neljá tuntia. Vaikka kyseinen tv-sarja ei olekaan makuuni, hiukan odotuttaa minkálainen pátká kyseisestá matkasta náytetáán.
Lopuksi vielá pienoinen visa miestáni ja minua ihmetyttáneestá ja naurattaneesta mielenkiintoisesta lóydóstá, josta oli pakko ottaa muistokuva kotiin tuomisiksi.Mitá siis kuvassa on?
Vastauksen saattee seuraavassa postauksessani, joka toivonmukaan sisáltáá jo jonkun valmiin tuotoksenkin.
torstai 7. heinäkuuta 2011
Terveiset keski-Euroopan kesástá!
Matkan alku tuntui karmivalta. Vaikka maisemat olivat hienoja katsella jo lentokoneesta, lasku Suomen aurinkoisesta +28 asteesta sateiseen +16 asteeseen oli kova. Onneksi vastaanotto oli lámmin.
Olin Suomessa varannut matkatóiksi neljá aiemmin esittelemááni tyótá ja lopputulos oli, ettá viime hetkellá ennen láhtóá, jouduin nappaamaan vielá yhdet langat, joista sain heti tehdá mieheni sedálle lahjaksi kaulaliinan ja pipon. Luonnollisesti lasken tyót kahdeksi eri tyóksi, jotta saan edistettyá kyjy-projektiani.
Molempiin tóihin on káytetty isoveljen punaista lankaa ja Turkkilaista harmaata Nako-lankaa. Lankaa kului pipoon 80g ja kaulaliinaan 160g. Aluksi suunnittelin tekeváni molemmat tyót perus joustinneuleena, mutta jálleen kyllástyin yksinkertaisuuteen ja hattuun tein yksinkertaista palmikkokuviota ennen yláosan kavennuksia ja suoraa neuletta.
Kaulaliinaan tuli oikeita ja nurjia silmukoita shakkikuviona alusta loppuun. ja keskelle niskaan kirjailin saajan nimen paikallisilla kirjaimilla tietysti.
Yhden tyón olen ehtinyt aloittaa edellisten lisáksi. Puikkoja sáástáákseni páátin virkata itselleni hameen Novitan 2011 ohjeen 29 mukaan. Lankana on virolainen Aade lõng. Toistaiseksi neule sisáltáá vain kaksi mallitilkkua ja yhden kerroksen hameenhelmaa, kun onnistuin ensiyrityksellá saamaan neuleen kiertámáán komiasti ja sain purkaa sen melkein kokonaan.
Tássá vielá kuvaa pikkumiehestá odottamassa isáánsá kotiin asioilta seká nákymáá kotipihallemme. Ei niin upea náky, mutta odottakaas, kun ehdin meripuistoon ja rannalle kamerani kanssa.
Olin Suomessa varannut matkatóiksi neljá aiemmin esittelemááni tyótá ja lopputulos oli, ettá viime hetkellá ennen láhtóá, jouduin nappaamaan vielá yhdet langat, joista sain heti tehdá mieheni sedálle lahjaksi kaulaliinan ja pipon. Luonnollisesti lasken tyót kahdeksi eri tyóksi, jotta saan edistettyá kyjy-projektiani.
Molempiin tóihin on káytetty isoveljen punaista lankaa ja Turkkilaista harmaata Nako-lankaa. Lankaa kului pipoon 80g ja kaulaliinaan 160g. Aluksi suunnittelin tekeváni molemmat tyót perus joustinneuleena, mutta jálleen kyllástyin yksinkertaisuuteen ja hattuun tein yksinkertaista palmikkokuviota ennen yláosan kavennuksia ja suoraa neuletta.
Kaulaliinaan tuli oikeita ja nurjia silmukoita shakkikuviona alusta loppuun. ja keskelle niskaan kirjailin saajan nimen paikallisilla kirjaimilla tietysti.
Yhden tyón olen ehtinyt aloittaa edellisten lisáksi. Puikkoja sáástáákseni páátin virkata itselleni hameen Novitan 2011 ohjeen 29 mukaan. Lankana on virolainen Aade lõng. Toistaiseksi neule sisáltáá vain kaksi mallitilkkua ja yhden kerroksen hameenhelmaa, kun onnistuin ensiyrityksellá saamaan neuleen kiertámáán komiasti ja sain purkaa sen melkein kokonaan.
Tássá vielá kuvaa pikkumiehestá odottamassa isáánsá kotiin asioilta seká nákymáá kotipihallemme. Ei niin upea náky, mutta odottakaas, kun ehdin meripuistoon ja rannalle kamerani kanssa.
perjantai 1. heinäkuuta 2011
Uutta ja vanhaa
Nyt se alkoi, loma! Viimeiset työpäivät olivat sellaista kiirettä, ettei aikaa jäänyt juuri neulomuksille, hyvä, että edes ehdin nukkua riittävästi. Töiden lisäksi oli kaikenlaista menoa. Kävimme perheen kanssa viikko sitten korkeasaaressa ihailemassa ihania lankamateriaaleja
Kuvitelkaas kuinka hienon värisen lankakerän saisi harjattua tuosta karvat ja voi sitä pehmoisuutta. Ja aina voisin ottaa nallenkarvaa, ne pehmopakkaukset kun omistavat ihanan paksun pörröturkin.
Pahoittelen kovasti kuvien heikkoa laatua. Perheemme apukuvaajat olivat ehtineet tutustua kameraan myös linssin kohdalta ja kuvaajien sormenjälkitunnisteet tekivät kuvista hiukan utuisia.. Edellä mainitulla reissulla ehdin myös istahtaa hetkeksi alas ja työstää lastenhoitajallemme lumi-huivia, josta tuli lopulta yllättävän hieno, vaikka lankavalintani ei mielestäni osunutkaan ihan nappiin. Lankaa kului juuri alle sata grammaa.
Toinen kiirehditty työ kyjyn alta poies oli poikani pusero puro batikista. Tässä ylpeän paidanomistajan pusero:
Hän vetäisi onnellisen paidan päälle heti aamulla herättyään, harmi vain päivä oli helteinen eikä pitkähihainen akryylipaita oli kaikkein mukavin päälläpidettävä.
Nyt onkin uudet työt aloitettu heti juhannuksesta alkaen. Kaikista kiireistäni huolimatta olen ehtinyt saada viisi työtä vireille:
Ensimmäisenä Bavaria-virkkauksesta innostuneena aloitin itselleni kesäkassin Almiina 8/4 puuvilla-langasta. Ohuen ohutta lankaa, jota olen himoinnut kaapistani jo vuodentakaisesta Tallinnanreissusta asti, mutta en ole osannut päättä mitä siitä tekisin.
Toisena työnä heti juhannuspäivänä pyöröille loin suomisukkien silmukat. Tarkoituksena olisi käyttää neulomolaisten tekemästä sukkakirjasta yhtä ohjetta.
Tähän mennessä houkuttelevin työ tehdä ja siis eniten edistynyt työ on rippineulepusero, jota teen hmmm... vaihteeksi itselleni. Raidoitus tulee olemaan täysin itse suunniteltu raitageneraattoria apuna käyttäen. Värit puolestaan ovat määräytyneet puhtaasti mielihalujen mukaan. Kesäkuun alun Tallinnan lankamatkan yksi suurimmista vaikeuksista oli tehdä päätös Austermannin bambuvilla langan suhteen, mitkä kaksi eri väriä valitsisin. Kaikki sointuivat niin hyvin yksiin toistensa kanssa, mutta mitään en halunnut jättää pois. Niinpä pienenä hamsterina matkaan tarttui tietenkin kaikki kolme väriä. Ja kuolaan nyt jo paitaa päälleni vaikkei valmiina olekaan kuin helma.
Joulua rakastavana ihmisenä ja toivorikkaana jämälankojen kuluttajana päätin haluta lapsilleni jouluksi omat joulukalenterisukat. Sukkiahan siis tarvitaan yhteen kalenteriin 24. Ensimmäisen sukan tein yhdessä illassa. Sukkiin tulee siis menemään 24 päivää. Ja montakos päivää olikaan aikaa tehdä yhtä kyjy-projektin töistä? Noin yksi viikko. Siispä kaksi lastani saavatkin tyytyä yhteen yhteiseen kalenteriin ja äitinsä aloitti suunnitelmat tehdä mahdollisimman nopeita ja pieniä kyjy-projekteja. Onneksi minimirajat eivät ole 50g ja 250m suuremmat.
Viimeisin aloitukeni lankana on jälleen kerran Tallinnan tuliainen. Almiina 8/4 tämäkin ja siitä tulee, vaihteeksi, minulle itselleni puuvillapusero. Ohjeen pohjana käytän Novitan mallia 13 kesä 2010 lehdestä, mutta mukailen sitä hiukan omien mieltymysteni mukaisiksi.
Vielä aion yhden työn aloittaa ennen lomamatkalle lähtöä. Kesälomamme tuttuna rutiinina on koko perheen kolmen viikon ulkomaan matka anoppilaan. Siispä sosiaalinen elämä Suomessa on hetkellisesti unohduksissa ja osittain myös mahdollisesti blogipäivityksetkin, jos anoppilan koneeseen ei saa kytkettyä kameran piuhaa. Reissuun on myös haastavaa ottaa mukaan useampaa varsinkaan isoa käsityötä, joten nyt on kovaa pohdintaa siitä, minkä työn haluan matkaan ottaa ja ostanko/löydänkö mahdollisesti paikallisesta lankaliikkeestä lisää lankoja, joita en tietystikään aio ostaa, jotta voisin aloittaa jokusen työn myös lomalla. Hyvää kesää teille ihanat lukijani! Mieletöntä huomata, että ahkeria ja kiinnostuneita löytyy jo tässä vaiheessa noinkin monta, kun blogini on ollut melkein kuukauden pystyssä.
Kuvitelkaas kuinka hienon värisen lankakerän saisi harjattua tuosta karvat ja voi sitä pehmoisuutta. Ja aina voisin ottaa nallenkarvaa, ne pehmopakkaukset kun omistavat ihanan paksun pörröturkin.
Pahoittelen kovasti kuvien heikkoa laatua. Perheemme apukuvaajat olivat ehtineet tutustua kameraan myös linssin kohdalta ja kuvaajien sormenjälkitunnisteet tekivät kuvista hiukan utuisia.. Edellä mainitulla reissulla ehdin myös istahtaa hetkeksi alas ja työstää lastenhoitajallemme lumi-huivia, josta tuli lopulta yllättävän hieno, vaikka lankavalintani ei mielestäni osunutkaan ihan nappiin. Lankaa kului juuri alle sata grammaa.
Toinen kiirehditty työ kyjyn alta poies oli poikani pusero puro batikista. Tässä ylpeän paidanomistajan pusero:
Hän vetäisi onnellisen paidan päälle heti aamulla herättyään, harmi vain päivä oli helteinen eikä pitkähihainen akryylipaita oli kaikkein mukavin päälläpidettävä.
Nyt onkin uudet työt aloitettu heti juhannuksesta alkaen. Kaikista kiireistäni huolimatta olen ehtinyt saada viisi työtä vireille:
Ensimmäisenä Bavaria-virkkauksesta innostuneena aloitin itselleni kesäkassin Almiina 8/4 puuvilla-langasta. Ohuen ohutta lankaa, jota olen himoinnut kaapistani jo vuodentakaisesta Tallinnanreissusta asti, mutta en ole osannut päättä mitä siitä tekisin.
Toisena työnä heti juhannuspäivänä pyöröille loin suomisukkien silmukat. Tarkoituksena olisi käyttää neulomolaisten tekemästä sukkakirjasta yhtä ohjetta.
Tähän mennessä houkuttelevin työ tehdä ja siis eniten edistynyt työ on rippineulepusero, jota teen hmmm... vaihteeksi itselleni. Raidoitus tulee olemaan täysin itse suunniteltu raitageneraattoria apuna käyttäen. Värit puolestaan ovat määräytyneet puhtaasti mielihalujen mukaan. Kesäkuun alun Tallinnan lankamatkan yksi suurimmista vaikeuksista oli tehdä päätös Austermannin bambuvilla langan suhteen, mitkä kaksi eri väriä valitsisin. Kaikki sointuivat niin hyvin yksiin toistensa kanssa, mutta mitään en halunnut jättää pois. Niinpä pienenä hamsterina matkaan tarttui tietenkin kaikki kolme väriä. Ja kuolaan nyt jo paitaa päälleni vaikkei valmiina olekaan kuin helma.
Joulua rakastavana ihmisenä ja toivorikkaana jämälankojen kuluttajana päätin haluta lapsilleni jouluksi omat joulukalenterisukat. Sukkiahan siis tarvitaan yhteen kalenteriin 24. Ensimmäisen sukan tein yhdessä illassa. Sukkiin tulee siis menemään 24 päivää. Ja montakos päivää olikaan aikaa tehdä yhtä kyjy-projektin töistä? Noin yksi viikko. Siispä kaksi lastani saavatkin tyytyä yhteen yhteiseen kalenteriin ja äitinsä aloitti suunnitelmat tehdä mahdollisimman nopeita ja pieniä kyjy-projekteja. Onneksi minimirajat eivät ole 50g ja 250m suuremmat.
Viimeisin aloitukeni lankana on jälleen kerran Tallinnan tuliainen. Almiina 8/4 tämäkin ja siitä tulee, vaihteeksi, minulle itselleni puuvillapusero. Ohjeen pohjana käytän Novitan mallia 13 kesä 2010 lehdestä, mutta mukailen sitä hiukan omien mieltymysteni mukaisiksi.
Vielä aion yhden työn aloittaa ennen lomamatkalle lähtöä. Kesälomamme tuttuna rutiinina on koko perheen kolmen viikon ulkomaan matka anoppilaan. Siispä sosiaalinen elämä Suomessa on hetkellisesti unohduksissa ja osittain myös mahdollisesti blogipäivityksetkin, jos anoppilan koneeseen ei saa kytkettyä kameran piuhaa. Reissuun on myös haastavaa ottaa mukaan useampaa varsinkaan isoa käsityötä, joten nyt on kovaa pohdintaa siitä, minkä työn haluan matkaan ottaa ja ostanko/löydänkö mahdollisesti paikallisesta lankaliikkeestä lisää lankoja, joita en tietystikään aio ostaa, jotta voisin aloittaa jokusen työn myös lomalla. Hyvää kesää teille ihanat lukijani! Mieletöntä huomata, että ahkeria ja kiinnostuneita löytyy jo tässä vaiheessa noinkin monta, kun blogini on ollut melkein kuukauden pystyssä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)